19 huhtikuuta 2017

Lontoossa lasten kanssa

Tää vimppa Lontoo-postaus käsittelee lasten kanssa (lentämällä) matkustamista.
Meillä oli sillä tavalla helppo tilanne, että siskoni vei meidät lentokentälle, joka sijaitsee
kotikaupungissamme, ja lensimme sieltä suoraan Britteihin. Briteistä taas tulimme suoralla 
lennolla taas kotiin, jossa siskoni oli meitä vastassa.
Vaihtolennoista en siis voi sanoa juuri mitään, mutta sen ainakin nyt opin, että ei kannata
esimerkiksi pelätä aamuyön lentoja lasten kanssa - meidän kohdalla se oli itseasiassa
paljon helpompi kuin päivälento.

Esko oli nyt ekaa kertaa lentokoneessa, itse oon Minnin kanssa suihkinu ROI-HKI -väliä
menemään useampaankin otteeseen kun Minni oli pienempi. Monilla lapsilla sattuu korviin
varsinkin laskeutuminen, kuten meidänkin lapsilla nyt. Kannattaa vaan yrittää kiinnittää niiden
huomio johonkin muuhun asiaan kuin niihin korviin. Tympeäähän se on, mutta ei sille oikein mitään
voi. Kuulemma purkan pureminen ja (tuttipullosta) juominen auttavat, paitsi että ei auta. Korvat voi
koittaa avata ottamalla nenästä kiinni ja yrittämällä puhaltaa nenän kautta ulos. 

Passit kannattaa säilyttää boarding passien kanssa jossain käden ulottuvilla. Niitä nimittäin kysellään vähän väliä! 

Meidän porukka olisi saanut ottaa ilmaiseksi 3 x 10 kg käsimatkatavaraa. Koin kuitenkin
parhaimmaksi vaihtoehdoksi sen, että ostan kahdelle isolle matkalaukulle tilaa ruumasta ja minimoin
käsimatkatavaroiden määrän. Meillä oli siis 2 ruumalaukkua, 2 sateenvarjorattaat sekä 1 vedettävä
käsimatkatavaralaukku mukana - ja itellä tietty vielä käsilaukku. Käsimatkatavaroissa oli lapsille
vaihtovaatteet, paljon evästä sekä menolennolla (päivälento)  paljon tekemistä: värikyniä ja tulostettuja
värityskuvia, yllätyssuklaamunat, Eskolle pikkuauto ja Minnille pupu, ipad ja netflixistä ladattuja
(offlinessa toimivia) lastenohjelmia sekä läjä marketeista saatavia parin euron minikirjoja.

Eväät: täytettyjä voileipiä, viinirypäleitä, pilkottuja kasviksia, pähkinöitä ja kuivattuja karpaloita...
ja juomista! Mutta turvatarkastuksessahan täydet juomapullot ei oo sallittuja, se pitää muistaa.
Meilläkin oli mennessä koko päivä matkustusta, yhteensä noin 7-8 tuntia. Ruokaa
kannattaa siis varata mukaan tai ostaa viimeistään lentokentältä tai koneesta.

Menolennolla molemmat lapset nukahtivat noin 45 minsaksi, lopun aikaa sai itse olla niitä Eskoa
rauhoittelemassa, että hei istuhan alas niin luetaan tätä kirjaa ja leikitään tällä pikkuautolla. Minni
on aivan uskomattoman reipas matkustaja, ei valita mistään ja viihtyy tosi hyvin paikoillaankin
istuen. Toki Esko on vielä sen verran pieni, että juoksemaan pitäisi päästä joka vaiheessa ja
muutenkin touhuamaan. Luin ennen reissua, että lapsia ei missään nimessä kannata missään
vaiheessa päästää lentokoneen käytävälle käveleskelemään, koska sen jälkeen ne ei muuta
haluakkaan - tämä oli kyllä hyvä neuvo. Teimme niin, että istuin mieheni kanssa käytävän
puoleisilla paikoilla ja lapset saivat rauhassa touhuta ikkunapaikalla. 

Norskista löytyy free-wifi! 

Perille päästyämme Lontooseen huomasimme heti, että ihmiset siellä ovat superystävällisiä ja 
lapsirakkaita. Aiettä jos olit menossa vaunuilla vaikkapa pienen pieniä portaita niin johan oli
ainakin viis ihmistä kysymässä että voinko auttaa ja pärjäätkö ja kannanko ja onko kaikki hyvin.
Ja yleensä siinä ei vastustelut auttanut, ihmiset kantoi vaunuja porukalla ja ite hipsutteli perässä
tulemaan ja yritti selitellä, että olisinhan itsekkin voinut kantaa ees vähän. Muttako ei kelpaa,
siellä kun päätetään auttaa niin ne kans auttaa, välillä jopa vähän liiaksikin!

Vaikka Gatwick ei mikään suuri lentokenttä olekkaan, oli siellä todella, todella kivasti huomioitu
lapsiperheet. Ainakin passintarkistukseen (tultaessa maahan), turvatarkastukseen ja lähtöportille oli omat
jononsa lasten kanssa matkustaville eli käytännössä mihinkään ei tarvinnut jonottaa. Lisäksi
lähtiessämme kotia päin saimme iloksemme huomata, että lastenrattaita ei tarvinnut jättää check-iniin
vaan saimme viedä ne turvatarkastuksen läpi ihan lähtöportille asti. Lähtöportilla pakkasin vaunut ja
saimme taas sujahtaa kaikkien jonojen ohi. Mieletöntä! 

Murupuput nukkumassa Gatwickillä. 

Takaisin tullessa matkustimme tosiaan aamuyöllä, lento lähti paikallista aikaa klo 05:50. Olin 
jännittänyt ja vähän pelännytkin tuota lentoa, mietin että lapset on varmaan ihan superväsyneitä ja 
kiukkuisia ja niin edelleen. Noh, superväsyneitähän he olivatkin, ja siis nukkuivat melkein koko yön. 
Matkustimme jo illalla junalla lentokentälle (eipä tarvinnut nukkuvia lapsia alkaa keskellä yötä repimään 
sängyistään ja pukemaan!) ja vietimme yön kentällä. Lapset nukkuivat rattaissaan rautatieasemalta aina 
aamuneljään asti - Esko heräsi juuri ennen check-iniin menoa ja Minni piti herättää turva- 
tarkastuksessa. Molemmat valvoivat lentokoneeseen pääsyyn asti ja nukahtivat ennen kuin 
turvavyövalot ehtivät sammua. Nukuimme koko porukalla melkein koko lennon, eikä lapsille 
tarvinnut keksiä tekemistä kuin reilun tunnin ajan. 

Natural History Museum 

Vaikka Lontoossa ihmiset olivat todella lapsiystävällisiä, oli metroissa matkustaminen hieman 
haastavaa, koska kaikilla metroasemilla ei ollut hissejä. Sekin kannattaa ottaa huomioon 
isoissa kaupungeissa! Meitäkin oli jossakin vaiheessa liikenteessä kaksi 4-vuotiasta, 2-vuotias, 
1-vuotias, 3 vaunut ja 3 aikuista - semmosella sakilla ei nyt ihan lähetä joka portaita koluaan. 
Pisteet kuitenkin kaupoille ja museoille, niissä pääsi todella hyvin esteettömästi liikkumaan. 

15 huhtikuuta 2017

St Albans

Siitä asti kun lentokone alkoi lähestymään Englantia ja maaseutu alkoi näkymään, mulla alkoi soida
Emmerdalen tunnari päässä. Asiaa ei yhtään helpottanut saapumisemme St Albansiin, joka on
supersuloinen ja idyllinen englantilainen pikkukaupunki.


St Albansin asukaslukumäärästä löytyy kahta eri tietoa: jossakin lukee, että asukkaita on 
reilut satatuhatta ja toisessa paikassa sanotaan, että asukkaita on vajaat 60 000. 
Todennäköisesti siis St Albansin kunnan alueella asuu 130 000 henkilöä ja ns. keskustan
alueella puolestaan tuo 60 000. Kyseessä on siis pikkukaupunki, jossa riittää nähtävää, 
kauniita rakennuksia ja kivoja kauppoja. 



St Albansin keskustassa oli paljon ihania kirkkoja ja puistoja.
Ainakin seuraavat paikat kannattaa käydä paikkakunnalla liikkuessa tsekkaamassa:

The Cathedral & Abbey Church of Saint Albans
ja sen vieressä olevat puistoalueet




The Clock Tower 



Verulamium Park 


St Peters C of E Church 




Keskustasta löytyy paljon suomalaisillekkin tuttuja liikkeitä: mm. starbucks, tiger, h&m, clas ohlson,
lush, pandora, subway, the body shop ja swarovski.


Kivoja kauppoja olivat myös wilko, TK maxx, poundland, poundworld, tesco metro,
marks & spencer sekä boots. Vierailla kannattaa ainakin Maltings(-ulkoilma)-ostarilla ja
St Peters Street'lla, joka on kaupungin pääkatu ja iso osa kaupoista sijaitsee sen varrella.








12 huhtikuuta 2017

Lontoo - puistot

Lontoo on täynnä toinen toistaan kauniimpia puistoja, joista itse vierailimme seuraavissa:

St James Park

St James Parkin kautta kävelimme Buckinghamin Palacelle. Vaikka maaliskuu oli vasta
puolivälissä, ihanat kirsikkapuut ja narsissit jo kukkivat täyttä päätä. Lämmintä oli huimat
+17° ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Siis niin mieletön ilma!








Green Park

Green Parkista minulla on vain yksi kuva: jätskiannos ostettuna paikallisesta jätksi-/kahvikiskasta.
Raspberry Ripple ja Berries & Clotted Cream oli kyllä taivaallinen yhdistelmä!



Kensington Gardens 

 Lontoossa on yksi jättikokoinen puisto, jonka muodostaa yhdessä kaksi isoa puistoa:
Kensington Gardens ja Hyde Park. Kyseiset puistot toisistaan erottaa vain
puistojen halki kulkeva autotie.






Diana, Princess of Wales Memorial Playground

Kensington Gardensin luoteiskulmassa sijaitsee ihana leikkipuisto, jossa vietimme aikaa toista
tuntia. Puistossa oli kaikkea ihanaa ja kekseliästä, ja meidän lapset rakastivat siellä leikkimistä
ja touhuilua. Huom! Puistoon pääsee sisään vain lasten kanssa.




09 huhtikuuta 2017

Lontoo - Sky Garden ja Greenwich


20 Fenchurch -pilvenpiirtäjä sijaitsee osoitteessa 20 Fenchurch Street ja on täynnä mm. toimistoja.
Rakennus on saanut lempinimen The Walkie-Talkie ulkomuotonsa vuoksi.
(Kannattaa googlettaa myös osoite 122 Leadenhall St, London ja katsoa minkälainen rakennus
siellä sijaitsee. Se on saanut itselleen hyvin osuvan lempinimen Cheesegrater.) 


20 Fenchurchin ylimmissä kerroksissa sijaitsee Sky Garden -puisto-/ravintola-alue, josta voi
ihailla Lontoon maisemia 360°. Aivan huikea paikka!


Vierailu Sky Gardenilla on ilmainen, mutta liput täytyy varata etukäteen netistä. Ajanvaraus
aukeaa kolmisen viikkoa etukäteen. Paikkoja on rajoitettu määrä ja henkkarit tarkistetaan ovella.







Greenwichissa ehdin pyörähtämään vain nopeasti. Ajelimme sinne ystäväni kanssa istuen pikkujunan etupenkeillä, vierailimme Greenwich Market'lla ja suuntasimme Thames-joen rannalle. 



Greenwichin satama-alue oli todella hurmaava. Ostimme liput City Cruises -veneajeluun ja matkustimme Westminsteriin.
Westminsterissä sitten vastassamme oli tuhansien, tuhansien ihmisen muodostama 
mielenosoituskulkue (uutinen), joka marssi Trafalgar Squarelta kohti Westminster Abbey'a, jatkaen 
sen ohi. Menimme itse juuri vastakkaiseen suuntaan, eli päämäärämme oli Trafalgar Square. 


Vene puksutti myös Tower Bridge -sillan ali. Kaunista! 

06 huhtikuuta 2017

Lontoo - Kensington ja museot

Kensington on kyllä ehdottomasti yksi Lontoon kauneimmista alueista.
Rakennukset ovat siellä toinen toisiaan komeampia ja vanha arkkitehtuuri on ihan huikeaa. 



Autoja rakastaville Lontoo oli kyllä ihan ykköspaikka bongailla hienoja: jos otti kuvan
jostakin suunnasta, niin oli jo ihme jos ei kuvaan sattunut ysiykstoistanen Porsche tai vaikkapa
jonkulainen Bentley. Tulipa pari uudempaa Rolls Royceaki bongattua keskustasta.


Kensingtonissa käveltiin ensin metrolta Kensington Gardensin läpi (kävimme the Diana Princess of Wales in  
Memorial Playgroundilla, mutta siitä puistopostauksessa lisää) ja sitten etelään päin, museoita kohti.


Kensington oli kyllä niin kaunista aluetta! Siellä sijaitsikin todella monta suurlähetystöä.


The Natural History Museumin pääsisäänkäynti sijaitsee Cromwell Roadilla, mutta pääsisäänkäynti
oli rempassa kun me museossa vierailimme, jolloin sisään pääsi Queen's Gaten puolelta. 
Ihan Natural History Museumin vieressä sijaitsi Science Museum ja Victoria and Albert Museum









Natural History Museumissa oli vaikka mitä hienoa! Parhaiten se olisi sopinut jollekkin ala-aste-
yläasteikäisille nuorille ja aikuisille, mutta myös meidän muksut viihtyivät siellä hurjan hyvin.
Kaikki oli niin suurta ja hienoa, ja joka paikassa oli erilaisia pieniä nappuloita, kurkistusluukkuja,
liikkuvia härveleitä ja muita toiminnallisia juttuja, joiden avulla asioiden opiskelua oli helpotettu:
esimerkiksi Human Biology -osiossa oli vipu, jota vetämällä näki, kuinka vieressä olevan tekokäden
lihakset liikkuivat demonstroidakseen oman kätesi lihasten liikettä. Ja seuraavaa vipua kääntämällä
näki, miten hermot ja jänteet toimivat kädessä. Joka paikassa oli ihan älyttömästi kaikkea, mitä olisi
ollut hauska tutkia ja tutkailla, ja sen vuoksi lapset pitivätkin kyseisestä museosta.


Science Museum -museossa emme viettäneet kovin kauaa aikaa. Kävelimme alakerran melkein
kokonaan läpi, kävimme nopsaan kurkkaamassa kakkoskerroksen tarjonnan ja lähdimme
sitten ravintolaan syömään.


Ensi kerralla pari kuvaa Greenwichistä ja SkyGardenista.