27 maaliskuuta 2010

Kaverin synttärijuhlissa

Tukan laittamisen aloitin kastelemalla hiukset kevyesti ja laittamalla niihin lämpörullat. Annoin rullien olla päässä noin tunnin, ja sillä aikaa...
lakkasin myös kynnet. Ensin alle hohtavaa vaaleanpunaista ja päälle kirkasta lakkaa.
Kun lämpörullat on revitty päästä, aloitetaan nutturan teko.
1. Kiinnitetään hiuksista osa pampulalle.
2. Tehdään siittä tupsu.
3. Kierretään ja pyöritellään hiuksia tupsun ympärille niin, että muodostuu suuri nuttura.
4. Viimeisenä sivuilta ja päältä vedetään hiukset nutturan ympärille.
5. Valmis!
Meikkinä oli muuten ihan normimeikki, mutta kajaalit oli vedetty paljon leveämmin ja pohjameikki tehty huolitellummin kuin yleensä. Koruina kultahelmikaulakoru (H&M) ja isot helmet (GT) korvissa.
Mekon olen tilannut joskus H&M:n alesta ja kengät on Haaparannalta Skopunktenista. Oli tosi hauska ilta!

26 maaliskuuta 2010

zebra

Tänään päälläni oli H&M:n tunika, jossa on kuva seepran päästä. Siinä on myös mustia timantteja ja paljetteja. Mekon kanssa oli mustat pitkät leggingsit ja puiset isot korvakorut. Ostin ne VeroModan avajaisista kahdella eurolla talvella 2008 kun kauppakeskus Rajalla/PåGränsen Torniossa avattiin.

Hiukset sutaisin taakse "vanhanaikaiselle" niskanutturalle. Ensin otetaan kaikki hiukset käsiin ja kiinnitetään ne niskaan kiinni pampulalla. Sen jälkeen muut hiukset pyöritetään nutturaksi niskaan. Hiukset jotka ei nutturaan yllä, kiinnitetään pinneillä.
Iines ei aina oikein niin välitä näistä valokuvaussessioista.

25 maaliskuuta 2010

kevättä rinnassa

Ihanaa, kevät tulee! Joka päivä on ollu tosi vähän pakkasta tai jopa plussan puolella (en tiedä varmasti, oma mittari sanoo että ulkona on tälläkin hetkellä +21'C, joten ehkä me ei uskota sitä). Tänään oli aamulla vatsa niin kipeä, että oli pakko skipata luennot. Huhhuh. Aina jos syö tai juo ruokalusikallisen tai enemmän niin vatsaa pistää ihan hirveästi. Kävin ostamassa Valion acidofidus bifidus-piimää (jep, kunnon sanahirviö) ja ajattelin että se ehkä vähän rauhottais vatsaa, mutta ei. Olen nyt syöny sitä noin teelusikallisen joka tunti, ettei nyt ihan paastolla mentäis. Ehkäpä tämä tästä...

Sain kuitenkin tänään jotain aikaiseksi. Otin lähes kaikki kynttilät pois ja muutenkin muutin sisustusta vähän keväisemmäksi. Ruokapöydälle levitin vaaleanpunaisen liinan, heitin varastoon tummat iittalan lasiastiat ja kaivoin kirkkaan tuikkukupin seuraksi pirtsakan vihreän tuikkukupin. Servettitelineen mustavalkoiset servetit laitoin keittiön laatikkoon ja kaivoin esille kesäisemmät lautasliinat. Vanhat verhot ovat vielä paikallaan, niistä pitäisi päästä vielä eroon. Vanhasta kauniista onnittelukortista leikkasin ylimääräiset reunat pois ja laitoin valkoisiin valokuvakehyksiin. Passaa kauniisti, vai mitä?

Musta ruukku ja kuihtunut kukka saivat kyytiä, kun löysin tämän ihanan kukkaruukun. Laitoin siihen tekokukkia ja nyt minun pienet pikkulinnut saa niitä ihailla.

Sain myös pakattua yhden ison sinisen Ikea-kassin täyteen vaatteita ja kenkiä. Viikon päästä tällä yliopistolaisella alkaa 5 kuukauden kesäloma (tiedän, tosi epäreilua) ja pyyhin Rovaniemen pölyt jaloistani ja kiidän sitten Tornioon. Pakkasin lähinnä kesävaatteita (lue: bikinit, korkkarit ja parit shortsit). Kun pääsen Tornioon, lähen kyllä heti uimahalliin uimaan. Mulla on niin ikävä vettä, olen ollu uimatta varmaan yli puoli vuotta :/ uiminen on niin helppoa eikä siinä tuu hiki :'D plus mulla on vielä reilun vuoden takaista joululahjaa (uimalippuja) jälellä muutama kappale.. Polskis!

Laitoin sohvapöydälle keväisen kynttilän jalustan. Tuo on tosi ihana, en varmaan koskaan raaski polttaa sitä. Tässä parin viikon aikana on tullu kivasti lehtiä: kaks kodin kuvalehteä, yks koiramme-lehti ja cosmopolitan. Vaikka oikein paljon kaikista lehdistä tykkäänkin, tuntuu, että ei vain yksinkertaisesti riitä aikaa lukea niitä kaikkia. Peruinkin jo cosmon ja kodin kuvalehden kestotilaukset (loppuvat 31.8.2010), mutta Koiramme-lehti saa tulla. Kun hankin japaninpystykorvan pennun viime syksynä, liityin Suomen Kennelliiton jäseneksi ja sitä kautta Koiramme-lehti sitten tulee. Tässä samalla varaudun myös syksyyn - jos en kesätöitä saa, ei ole rahaa tilata lehtiä opintotuella. Niin se vain on. Mutta minäpä alan lakkaamaan kynsiä ja keittämään kananmunia. Ajattelin että jos vähän saisin syötyä, pieniä murusia ruokaa kerrallaan. Puss och kram!

19 maaliskuuta 2010

pentuja!

Ajattelin tehä seuraavaksi tämmöisen kattavan infopaketin meidän perheen koiranpennuista. Nykyään aikalailla kaikki on jo aikuisia koiria ja ne on maailman ihanimpia eläimiä.
(Hilla pentuna)
Ensimmäisenä on meidän suomenlapinkoira Hilla. Hilla on syntynyt 31.8.2002, ja se tulikin meille vuoden 2002 marraskuussa. Yks maailman ihanimmista nappisilmistä ikinä. Huomioikaa oikeammanpuoleisen kuvan husky-pehmolelun WTF?!-ilme taustalla!
(Hilla ja Lumi)
Tässä kuvassa Hilla on jo aikuinen. Kuvassa Hanna-siskoni valkoinen länsiylämaanterrieri Lumi, joka on syntynyt 10.10.2006. Kun Hanna avopuolisonsa kanssa otti koiranpennun, me muut emme tienneet mitään! Oli se yllätys kun Hanna tuli Tornioon pienen valkoisen kirpun kanssa ;)

(Lakka pentuna ja Hilla)
Suomenlapinkoiramme Lakka on syntynyt 19.4.2007. Se tuli meille kesäkuussa 2007. Koska Hanna ei ollut kertonut meille Lumi-koiran hankinnasta mitään, pidimme mekin muun perheeni kanssa suut supussa Lakan suhteen. Kyllä Hanna sai sitten avomiehensä kanssa ihmettelemisen aihetta, kun he eräänä kauniina kesäkuun päivänä tulivat kylään ja tämmöinen vaalea pallero oli vastassa.
(Iines)
Itse kävin hakemassa 30.7.2009 syntyneen japaninpystykorvan pentuni Iineksen Seinäjoen eteläpuolella sijaitsevasta Koskenkorvasta viime vuoden lokakuun alussa. Iinekselle mietin kauan nimeä; päässä pyörivät niin Iines, Bella kuin Noppakin. Mutta kun pennun näin, tiesin heti että Iineshän siitä tulee. Iineksen virallinen nimi on Midanet Ioxylon, joten i-kirjaimella alkava nimi sopi myös rekisteröintinimeen. Perinteeksi muodostuneen tavan mukaan en kertonut kuin muutamalle ystävälle, että otan koiranpennun. Kävimme ystäväni kanssa eräänä sunnuntai-päivänä lokakuun alussa päivän ajelemassa Keski-Suomessa. Yöllä tullessamme Tornioon vein ensin ystäväni kotiinsa ja jatkoin pikkuvauvan kanssa matkaa kotiini. Kyllä äidillä ja isillä suut loksahti auki kun kävin esittelemässä ipanan niille keskellä yötä.
(Lakka ja Iines)
Tässä Lakka on aikuisena ja Iines pentuna. Ne on tosi hyviä leikkikavereita; Lakkakin antaa Iineksen repiä itseään korvista ja purra jaloista, eikä sano mitään.
(Iines 7 kuukautta)
Näin "vanha ja iso" Iines jo on. Karva on suurimmaksi osaksi vielä pentukarvaa, mutta noin vuoden ikäisenä vaihtuu koko karva uuteen. Selässä Iineksellä on jo pitempää ja karheampaa karvaa. Hyvärunkonen pentu, sanon minä. Agilitya olisi tarkoitus tämän nappisimmun kanssa alkaa harrastamaan - se näyttää siihen niin paljon lahjakkuuden merkkejä ja olen aina itse ollut kiinnostunut lajista. Saas nyt nährä! Iineksestä kertova blogi osoitteessa iineskoira.blogspot.com

Se on jännä miten kaikilla koirilla on täysin oma luonteensa:
- Hilla on hieman örmykörmy eikä välitä muista koirista, mutta on ihmisen paras kaveri. Se on erittäin viisas koira ja näyttää kyllä tunteensa (esim. mököttää jos sitä ei rapsuteta).
- Lumi on rauhallinen ja hiljainen, mutta leikkiessä muuttuu toiseksi koiraksi: juoksee ja viipottaa menemään hirveätä kyytiä! Tykkää paljon ihmisistä ja on tosi ystävällinen.
- Lakka ei ole kovin kiintynyt ihmisiin. Se on hiljainen ja alistuva. Tykkää tosi paljon leikkiä muitten koirien kanssa. Samantyyppinen kuin Lumi: muuten erittäin rauhallinen, mutta leikkiessä villiintyy.
- Iines on utelias koira, joka rakastaa ihmisiä. Sen saa innostumaan lähes joka asiasta ja se kulkee talossa ihmisen perässä joka paikkaan. Se ei tykkää vieraista koirista.

Lauri rapsuttaa + Iines röhnöttää = vauhtijalka

15 maaliskuuta 2010

cheating day, part 3

Tänään huiputettiin kehoa polttamaan entistä enemmän kaloreita kehosta: mässättiin hiilareita. Karppauksessa tämmöstä kutsutaan cheating dayksi. Keholle siis uskotellaan, että hiilareita tulee vieläkin, joten ei mennä säästöliekille vaan jatketaan polttoa ihan reippaalla kädellä. On se kroppa vaan kummallinen värkki. Käytiin Lurun kanssa Kalle's Grillillä Haaparannalla ja vedettiin nassut täyteen hiilareita. Kiitos Ruotsi Skrovmåleista!
Tässä minun 2 x 49g mellan-skrovmål..
...ja tässä Lurun 2 x 90g super-skrovmål.
Ja kyllä, olin täynnä! Itseasiassa olen edelleen - vaikka syötiin kahden maissa ja kello tikittää kohta puoli kahdeksaa, huhhuh! En muistakkaan koska oisin syöny näin paljon - - - varmaan joskus viime viikolla :'D Takki ja pusero H&M:ltä, pokat Ginalta ja huivi VeroModasta.

05 maaliskuuta 2010

koira parturissa

Tänään oli vuorossa koiran tassujen huolto. Yleensä leikkaan kynnet parin viikon välein, mutta vähän useammin siistin tassujen karvat. Suomen Kennelliiton määritelmän mukaan Japaninpystykorvan käpälät ovat muodoltaan kuten kissankäpälät. Päkiät paksut, päkiät ja kynnet väriltään mieluiten mustat. Kissankäpälät tarkoittaa tässä yhteydessä myös sitä, että karva leikataan lyhyeksi tassujen pohjista. Mutta mitä tähän kaikkeen operaatioon tarvitaan? Eipä muuta kuin:


1. Takkuinen koira
Check!



2. Kasa välineitä
Check!
(Vasemmalta oikealle kampa, harja, kynsisakset, tummeli-rasva ja alhaalla keittiösakset.)


Ensin kauhistellaan, että ompa jalkapohjan karvat pitkiä! Päkiät ruukaa kuivua näin talvikeleillä, joten reippaasti hierotaan tummelia niihin. Rasvaiset/märät karvat on myös helpompi leikata kuin kuivat.


Sitten leikataan ja voilá - tassu on jo lähes priimakunnossa. Sitten leikataan kynnet.


Tässä ennen ja jälkeen-kuvat. Tassujen edestä leikataan törröttävät karvat pois, jotta saadaan "kissankäpälävaikutus" aikaan.