20 joulukuuta 2015

Makeat pikatuulihatut


Makeat ja superhelpot pikatuulihatut (40 kpl)
5 levyä voitaikinaa (500 g)
2 dl vispikermaa
2 dl survottuja mustikoita ja punaherukoita (tai muita marjoja)
vaniljasokeria
sokeria maun mukaan
+ voiteluun kananmunaa
+ viimeistelyyn tomusokeria

Lado jäiset voitaikinalevyt pellille ja anna niiden sulaa n. 15 minuuttia. Voitele levyt kananmunalla ja leikkaa ne pizzaleikkurilla 40 palaksi - jokaisesta levystä tulee siis 8 palaa. Ei haittaa vaikka jätät palat lähekkäin, sillä uunissa palat kutistuvat reunoilta ja kohoavat vain reippaasti ylöspäin. Paista 225°C uunin keskitasolla 10-15 minuuttia tai kunnes ovat kullanruskeita. Anna jäähtyä kokonaan ennen täyttämistä.


Vispaa kerma vaahdoksi. Painele survotuista marjoista ylimääräinen neste pois siivilän läpi ja sekoita marjasose sekä sokerit kermavaahdon joukkoon. Raota tuulihattuja ja pursota täytettä niiden sisälle. Ripottele päälle tomusokeria juuri ennen tarjoilua pienen siivilän avulla. 

17 joulukuuta 2015

Iittala sarjaton - mukikuumetta

Myin ja annoin kesällä muumimukini pois. Kaksi niistä on edelleen kaapissa, mutta nekin saavat tulevaisuudessa varmasti uudet kodit. Haluan kaikki astiat käyttöön, en halua niin kalliita astioita joita joudun jemmaamaan lukkojen taakse vitriiniin. Mulle astiat on käyttötavaroita. Lisäksi haluan että mukit on samanlaisia / saman värisiä keskenään ja sellaisia, jotka värinsä puolesta passaavat meidän muihin astioihin. Käytössä meillä on tällä hetkellä siis kaksi muumimukia ja muutama ikean halpismuki sekä appiukon tuliaismuki ulkomailta. Että niinkin kaunis ja yhtenäinen kokoelma. 

Kuten olen jo kertonut (mm. täällä ja täällä), meillä on astiasto Pentikin Tempoa. En kuitenkaan halunnut ostaa samaa sarjaa olevia kahvikuppeja, ettei kaikki ole liian samanlaista tempo-tempo-tempoa. Kahvikupit sais olla siis vähän erilaiset, mutta semmoset mitkä sopii meän muiden astioiden kanssa yhteen. Jotku luonnonvalkoiset tai luunvalkoiset mukit siis. 

Aluksi mietin iittalan teema-mukeja: niitä on saatavilla vuodesta toiseen, niissä on simppeli muotoilu ja ne sopii kaiken kanssa. Muttako se on teema. Kaikilla on muumimukeja ja ne joilla ei oo muumimukeja, niin niillä on teemaa. Eikä se oo siis pahasta, ite oon vaan vähän kyllästyny niihin molempiin... Ja ne teemat on ehkä liian yksinkertasen näkösiä. Nehän on siis muumimukien kanssa just samanmuotosia ja oon juonu aamukahvini muumimukeista aina, joten haluaisin vähän vaihtelua siihen ainaseen kupin kokoon... Koska muumimukihan on tämmöselle supermaitokahvin juojalle liian pieni! 2 kuppia kahvia = 1 muumimuki, mutta ilman maitovaraa. Eli otat joko vähemmän kahvia tai sitte ryystät sitä kahvia aina vähäsen ja lisäät maitoa ja ryystät ja lisäät maitoa... Pitäs olla vähän isommat mukit siis. Mutta (!) ne iittalan 0,4 l kokoset teemat vaikuttivat pienempiä kavereitaan huomattavasti paljon mielenkiintosemmilta.


Sitten löysin iittalan sarjaton-mukit. Ne istuu käteen hyvin, ovat simppelin muotoisia ja niitä löytyy monenlaisia valkoisia. Ja 0,36 litran kokoiseen mukiin mahtuu jo ihan mukavasti maitoakin kahvin joukkoon. Pelkkä valkoinen on ehkä liian yksinkertainen, vaikka kaunis onkin. 


Ihastuin nopeasti sarjattoman metsä-mukiin, mutta ehkä se ei olekaan kovin ajaton (?). On kuitenki parempi ostaa ajattomia mukeja, kuin semmosia jotka on nyt trendikkäitä. Mutta tuo on kyllä sievä!


Päädyin sitten kaikkien pohdintojen ja etsiskelyjen jälkeen sarjattoman valkoiseen letti-mukiin. Se täyttää kaikki kriteerit: simppeli, passaa tempojen kanssa yhteen, tarpeeksi suuri, tuntuu kädessä hyvältä, on kuosiltaan aika ajaton ja siinä on jotain jujua eikä se oo liian tylsä. Lisäksi siihen voi myöhemmin yhdistellä helposti vaikka sarjattoman metsä-mukeja, jos ne vaikka alkaa myöhemmin vielä enemmän miellyttämään. On nämä kyllä kaikki niin kauniita! Oon toivonu näitä nyt joulupukilta ja toivottavasti saan edes muutaman niin keräily pääsisi käyntiin :) 

Kuvat: store.iittala.fi & sokos.fi 

08 joulukuuta 2015

Makuuhuoneen sisustus


Tältä meän makkari näytti tuossa vielä muutamia kuukausia sitten. Kuvassa ollaan just roudattu muuttokamoja sisälle ja taidettu ensimmäinen yökin yöpyä uudessa kodissa. Makkarissa oli kaksi harmaata seinää (=ovi- ja ikkunaseinät) sekä tiffanynsininen seinä ja valkoinen seinä (=vaatekaappiseinä). Harmaat seinät ja valkoinen seinä jätettiin entiselleen, mutta muuttaaksemme makkaria hieman valoisammaksi, päätimme maalata turkoosinsinisen seinän valkoiseksi.


Vasemmalla siis ikkunaseinä, edessä päätyseinä ja oikealla vaatekaappiseinä. Kuva otettu ovelta päin.


Ja nyt meillä näyttää tältä! Ensimmäistä kertaa piiiitkään aikaan meillä mahtuu sängyn molemmille puolin yöpöydät - entiset asunnot ovat olleet sen verran pieniä / huonon mallisia, että yöpöytiä ei oikein ole pystynyt käyttämään yhtä aikaa.



Pikkumies nukkuu vielä kopassaan, mutta melkein 70 senttinen jätkä saa kohta pinnasängyn itselleen ja vauvankoppa lähtee mummolaan. 



Makkarissa on ihan mahtavasti säilytystilaa: k-u-u-s-i täyskorkeaa vaatekaappia! Ihan mahtavaa. Olen tainnutkin jo aiemmin mainita, että makkarissa on meidän yksi keittiön tuoleista muutamasta syystä: ensinnäkin se passaa sinne hyvin, toisekseen se on kätevä kun sitä voi käyttää hyödykseen kun kurottelee jotain ylähyllyiltä ja kolmanneksi sen voi helposti käydä viemässä keittiöön jos tarvetta lisätuoleille on. 
Nyt kerron teille mitä jokainen oikeasti tarvitsee makkariin: naulakoita. Kyllä! Siis maailman nerokkain idea laittaa naulakoita makkariin! En oo ennen ees ajatellu että makkarissakin vois olla naulakoita mutta ne on ihan parhaita. Illalla vaatteet saa laitettua naulakkoon roikkumaan jos ne ei ole menossa pyykkiin. Itse ruukaan laittaa myös vauvan kantorepun ja unipussin naulakkoon roikkumaan, koska ne on kuitenkin aika useasti käytössä, eikä niitä näinollen tarvi joka kerta alkaa kaivamaan jostain laatikosta esille. Tai jos nyt on vähän turhan lämmin niin neuletakin voi jättää makkarin naulakkoon roikkumaan, josta sen saa päälle jos tuleekin vähän vilu - ei tarvi siis enää jättää mitään sohvan päälle tai muualle kämppää venymään... 


Näin joulun aikoihin kynttelikkö tuo valoa työpöydän ääreen, mutta tarkoituksena on sitten hommata jokin työvalo sen tilalle joulunajan jälkeen. Työpöytä on äitini vanha, jonka sain / saimme etukäteisjoululahjaksi kuukausi sitten. Työpöytä on ihan mahtava ja siinä on hyvin säilytystilaa: juuri mitään ei siis tarvitse säilyttää pöydällä vaan kynät ja muistiinpanovälineet saa laatikoihin piiloon. Työpöytä on käytössä mulla myös ompelupöytänä: ompelukonekkin on piilossa kaapissa, mutta sekään ei ole ku vain nostauttaa pöydälle tarpeen tullen.. :) 
Työpöydällä on myös perhepotretti, joka pitäisi saada vielä seinälle roikkumaan. Ja varmaan sitä uusi kuvakin pitäisi jossakin vaiheessa ottaa, kun on tuota perheenlisäystäkin päässyt viime kuvan jälkeen siunaantumaan.


Työpöydän ääressä on jakkara (näkyy kylläkin vähän heikosti kuvassa), mutta olemme miettineet myös ihan oikean työtuolin ostamista. Tuo jakkara vaan kuitenki on niin sievä ja passaa makkariin tosi hyvin! Lisäksi hankintalistalla on (jo muutama vuosi ollut..) päiväpeitto. Jos jollakin on tiedossa että jossakin myydään valkoinen puuvillainen paksu parisängyn päiväpeitto soppelihintaan, niin saa vinkata!

06 joulukuuta 2015

Piparimuffinssit


Ruokapirkka-lehdessä törmäsin piparimuffinien ohjeeseen ja päätin laittaa ohjeen testiin! Muokkasin ohjetta hieman - lisäsin mausteita ja suolaa (!) ja suklaata ja tein pursotuksesta vähän kevyempää ja raikkaampaa (pelkkä sokerinen kermavaahto saa ajatuksenakin puistattamaan).. 
Näillä meillä herkutellaan tänään itsenäisyyspäivänä! Uunissa on myös hirvenpaisti tulossa ja alan juuri laittamaan perunoita kiehumaan sekä tekemään kastiketta. Salaatti on jo valmiina ja samoin alkupalaksi tarkoitetut muikunmäti-ruisleipäset. Sitten syödään perheen kesken ja katotaan linnanjuhlia, ihan parasta! 


Suklaiset piparimuffinssit (12 kpl)
150 g pehmeää voita
1 dl tummaa siirappia
2 kananmunaa
2 dl maustamatonta jogua
0,5 dl kaakaojuomajauhetta
1 tl vaniljasokeria
3 dl vehnäjauhoja
2-3 piparkakkua morttelissa murskattuna
1,5 tl piparkakkumaustetta
0,5 tl kuivattua inkivääriä
2 tl leivinjauhetta
1 tl suolaa
0,5 tl kanelia
100 g fazerin sinistä rouhittuna

Vatkaa siirappi ja voi vaahdoksi, lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää ne jogurtin kanssa taikinaan. Sekoita tasaiseksi, jaa muffinssivuokiin ja paista uunissa 200°C keskitasolla 12-15 minuuttia. Anna muffinssien jäähtyä. 


kuorrute
2 dl vispikermaa
pari rkl maitorahkaa
pari rkl turkkilaista jogua
sokeria maun mukaan
1,5 tl piparkakkumaustetta
1 tl vaniljasokeria
vihreää elint.väriä
+ koristerakeita
+ pikkupipareita

Vatkaa kerma vaahdoksi. Lisää sekaan muut kuorrutteen ainesosat ja sekoita tasaiseksi. Lapa kuorrutetta pursotinpussiin ja pursota muffinssien päälle, koristele. Pirkka-lehdessä oli tosi sieviä, ihan joulukuusen näköisiä muffinsseja, mutta ehkä näitäkin kelpaa tarjota. :) Ihanaa itsenäisyyspäivää, ihana meidän Suomi!


02 joulukuuta 2015

Joulua kotiin

Heti kun kalenteri vaihtui joulukuun puolelle, päätin että nyt kaivetaan joulukoristeet esiin. Ite oon jouluihminen; haluaisin koristella kuusen jo marraskuussa ja joulujuttujen myynti lokakuussa ei haittaa yhtään. Jee, joulu! Jouluvaloja talvivaloja meillä on ollut jo pitemmän aikaa, mutta nyt laitettiin sitten ihan kyntteliköt esille ja pikkukuusiin valot ja niin edelleen. Nyt saa myös polttaa punasia kynttilöitä!

Tässä vähän kuvia meidän joulusisustuksesta ja samalla näette meän uuden olkkarin ja keittiön - muuton jälkeen kun en ole niistäkään juuri kuvia ehtiny laittaa.


Kuten olen tainnut jo aiemmin kertoa, meidän koti on jaettu portailla kahteen osioon: "alakertaan" eli makkareihin ja eteiseen sekä "yläkertaan" eli kaikkeen muuhun. 


Portaiden jälkeen oikealle käännyttäessä on käytävän päässä pikkuvessa, nimensä mukaisesti hyvin pieni - mutta sitäkin parempi ja toimivampi! Meidän entisen kodin eteisen pikkulipasto sopi pikkuvessaan kuin nakutettu ja pottakin jää näemmä aika hyvin sen taakse piiloon. Potta on siis vessanpönttöä vastapäätä. 



Pikkuvessaan en sen kummempia joulujuttuja ole laittanut punaisten pyyhkeiden lisäksi. 
Kuvasta jäi puuttumaan käsisaippuan lasinen pumppupullo, jossa on polka-karkkien tuoksuista saippuaa.. Ihan parasta! Viime vuonna käsisaippuana oli piparkakun tuoksuista, mutta ylläriylläri tänä vuonna niitä ei ollut kuin yksi jäljellä kaupassa.. ja annoin siskoni ostaa sen. (Dammit)


Olohuone on hyvänkokoinen: tilaa on mukavasti lasten leikkeihin ja yhteiseen oleskeluun. Väliseinä (vasemmalla) jakaa olohuoneen ja keittiön erikseen, keittiö on siis läpikulkukeittiö. 


Olohuoneesta pääsee takaoven kautta pikkutakapihalle. 


Raidallinen seinä ei ehkä oo ihan se meidän juttu, mutta menettelee. Ja mitäpä sitä muuttamaan kun ei tässä kuitenkaan loppuelämää asuta. :) 



Olohuoneen nurkka muodostui lasten leikkinurkkaukseksi, jossa on tytön keittiö ja jonkinverran leluja. Meillä on sovittu, että lastenhuoneen leluja ei tuoda yläkertaan ja toisinpäin - jonkin verran leluja liikkuu puolin ja toisin, mutta ei ihan älyttömästi. Näin tarvikkeet ja lelut on helppo pitää oikeilla paikoillaan ja siivouskin käy sutjakkaasti kun lelut eivät ole kaukana omista säilytyspaikoistaan. Pikkukeittiön lisäksi olohuoneessa on siis kori, jossa on vauvan lelut sekä pikkukori tytön rakennuspalikoita. Olohuoneen lipaston alin laatikko on pyhitetty tytön kynille, vesiväreille, muovailuvahoille ja muille askartelutarvikkeille, josta neiti voi ne helposti ite käyä hakemassa keittiön pöydän ääreen. 



Tytön kanssa leivoimme ja koristelimme sekä piparit että piparitalon jo viikko sitten. Eihän se piparitalo kaunein ole, mutta ainakin lapsen kanssa itsetehty... :) 




Keittiön kukkakasvitapettiakaan en olisi itse valinnut, mutta onneksi sekin on olkkarin tapetin tavoin harmaa-valkoinen eli hyvinkin neutraali ja kaikkeen sisustukseen sillä tavoin käypä. Keittiöstä vie ovi kylppäriin/kodinhoitohuoneeseen ja saunaan.


Keittiön siisteys on mulle yleensä A ja O. On ihanaa kun keittiö on siisti ja pöydillä ei oo mitään muutakuin ne mitkä on siellä pakko olla. Eli esimerkiksi tiskiharjan ja keittiörätin nakkaan samantien tiskikaappiin ja astianpesukoneen pyrin pitämään aina valmiina vastaanottamaan likasia astioita ryokapöydästä. Jos saisin valita, niin keittiön tasoilla ei tarvitsisi olla välttämättä yhtään mitään, mutta ehkä kahvinkeitin ym. on hyvä pitää esillä ;) 


Keittiössä ja olohuoneessa meidän perhe viettää ehdottomasti eniten aikaa. Lastenhuoneessa leikimme tytön kanssa useita kertoja päivässä, mutta iso osa leikeistä tapahtuu myös olohuoneessa. Tyttö on myös kova askartelemaan joten keittiössäkin tulee paljon oleskeltua.