Meidän Minni on nyt 11 kuukautta vanha ja kiinteitä ruokia on nyt viitisen kuukautta syöty.
Neiti oli täysimetyksellä 6 kuukauden ikään asti, jonka jälkeen aloitettiin kasvissoseiden maistelu: ensin bataattia, parsakaalta, kukkakaalta ja porkkanaa. Niiden jälkeen perunaa, mustikoita, vadelmaa, viinimarjoja sekä eri hedelmiä. Kun kiinteitä oli syöty kuukauden verran, alettiin maistelemaan lihaa: paistijauhelihaa, lohta ja kananfilettä. Iltapuuron maistelu aloitettiin 9½ kuukauden, pastan ja riisin puolestaan 10½ kuukauden iässä. Hapanmaitotuotteita alettiin syömään 10-kuukauden iässä ja ne ovat uponneet tosi hyvin, varsinkin maustamattomat jogurtit, viilit ja raejuusto.
Minni ei ole vielä maistanut mitään sokeripitosta, varmaan sitten omilla synttäreillään pääseen ekaa kertaa herkkuihin käsiksi - silloinkin tarjoan jotain itsetehtyä, esimerkiksi muffinssia.
Minun mielestä terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on ihan perusjuttuja. Raskausaikanakin söin vähintään 2-3 kertaa viikossa kalaa, otin joka päivä D- ja C-vitamiinit sekä foolihapot ym. ja muutenkin yritin vältellä sokeria ja muita epäterveellisiä ruokia.
Meillä on muutama ihan simppeli pääsääntö kaikkien ruokien kanssa:
ruoat ostetaan maustamattomina
kaikki on mahdollisimman luonnollista
ruoka on ravintorikasta
kaikki tehdään itse
Nämä koskevat siis sekä vauvanruokia että meidän aikuisten ruokia. ☺
Nämä koskevat siis sekä vauvanruokia että meidän aikuisten ruokia. ☺
Edellämainittuja ajatuksia olen pyrkinyt noudattamaan kaiken ruokailun kanssa. En osta valmisruokapurkkeja, ainoastaan muutaman marjasoseen olen ostanut kun olemme olleet reissussa.
Leivät valmistan tytölle itse, kuten myös kaikki muutkin ruoat.
Meidän pakastimesta löytyy valikoima erilaisia kasvis- ja lihasosekuutioita. Olen keittänyt parsakaalta, porkkanaa, kukkakaalta ja bataattia, soseuttanut ne ja pakastanut jääpalamuoteissa. Lisäksi olen keittänyt lohta, kanaa ja lihaa, muussannut hieman ja laittanut nekin pakkaseen. Kun ruokakuutiot on jäätyneet, napsuttelen ne muoteista irti ja laitan minigrippusseihin. Pusseista on helppo napata sopiva annos esimerkiksi bataatti-kukkakaali-lohta tai vaikkapa porkkana-parsakaali-broileria. Ihan superhelppoa. Meillä ei ole mikroa, vaan ruokakuutiot laitan pilttipurkkiin, pilttipurkin kattilaan, kattilaan vettä, kattila hellalle kiehumaan ja avot. Ei mene kauaa kun ruoka on juuri sopivan lämmintä.
Nyt, kun ruoka-annokset ovat kasvaneet, ei jäiset ruokakuutiot enää mahdu pilttipurkkeihin, vaan on täytynyt kehitellä jotain muuta. Ruokaa kun teen, laitan sitä pilttipurkkeihin ja sitten pakastimeen. Tälläkin hetkellä meidän pakastimessa on valikoima palapaisti-riisiä sekä jauheliha-tomaatti-pastaa. So simple. Koska vajaan vuoden ikäsellä lapsella on jo sen verran kehittynyt makuaisti, ei muutama kuukausi sitten maistunut kasvis-lihasose enää maustamattomana uppoa. Olen maustanut ruokaa paprikamausteella, tomaattipyreellä, oreganolla, kermatilkalla, valkosipulilla, mustapippurilla ja valkopippurilla.
On tärkeää, että alle vuoden ikäinen lapsi syö suolatonta ruokaa. Leipomani leipä on suolatonta, ja ruukaan usein sipasta suolatonta voita leivän pinnalle. Voihin olen ite sekoittanut lisäksi oliiviöljyä.
Aamulla Minni syö maustamatonta jogurttia, johon on sekoitettu marjoja ja hedelmää. Päivällä syödään lämmintä liha-/kalaruokaa ja iltapäivällä myös. Illalla on vuorossa mustikka-kaurapuuro, johon on lisätty raejuustoa.
Toki aikaa lapsen ruoan laittamiseen kuluu. Olisi helpompaa (ja usein myös halvempaa, ainakin hedelmäsoseiden kohdalla) vain napata kaupan hyllyltä se ruokapurkki, mutta mie haluan tehä itte. Oon muutenkin ihan älytön kotiruokaihminen, meillä ei syödä montaa kertaa vuodessa valmisruokaa. Tykkään ruoanlaitosta ja keittiössä tulee joka päivä vietettyä paljon aikaa. Kun vauvanruokia tekee kerralla paljon, pääsee helpommalla. Kohta, kun tyttö on 1 vuoden ikäinen, hän saa alkaa syömään samaa ruokaa kuin me, joten ruoanlaitto helpottuu entisestään. Silloin tällöin kuitenkin syömme kaikki samaa ruokaa: kun teimme burritoja, otin tytölle paistettua jauhelihaa sivuun koko satsista ja maustoin sen miedosti. Jauhelihaa ja kermaviiliä syötin lusikalla samaan aikaan kun neiti napsi tortillaleivän ja kurkun paloja pöydältä.
Toki aikaa lapsen ruoan laittamiseen kuluu. Olisi helpompaa (ja usein myös halvempaa, ainakin hedelmäsoseiden kohdalla) vain napata kaupan hyllyltä se ruokapurkki, mutta mie haluan tehä itte. Oon muutenkin ihan älytön kotiruokaihminen, meillä ei syödä montaa kertaa vuodessa valmisruokaa. Tykkään ruoanlaitosta ja keittiössä tulee joka päivä vietettyä paljon aikaa. Kun vauvanruokia tekee kerralla paljon, pääsee helpommalla. Kohta, kun tyttö on 1 vuoden ikäinen, hän saa alkaa syömään samaa ruokaa kuin me, joten ruoanlaitto helpottuu entisestään. Silloin tällöin kuitenkin syömme kaikki samaa ruokaa: kun teimme burritoja, otin tytölle paistettua jauhelihaa sivuun koko satsista ja maustoin sen miedosti. Jauhelihaa ja kermaviiliä syötin lusikalla samaan aikaan kun neiti napsi tortillaleivän ja kurkun paloja pöydältä.
Sormiruokailusta olin todella kiinnostunut kun Minni oli pieni ja halusinkin, että neiti itse olisi syönyt kaiken heti alusta asti. Noh, eihän se aina mene niinkuin suunnittelee. Minni oli 8 kuukautta, ennenkuin ruoka alkoi kiinnostaa niin paljon että sitä kehtasi laittaa suuhunkin - sitä ennen vips vaan ja kaikki lattialle. Minni ei koskaan ole ollut myöskään semmonen linnunpoika joka vain avaa suun, vaan välillä on täytynyt kehitellä mitä kummallisempia harhautuksia, jotta ruokalusikallisen saa livautettua suuhun: "Kato, tässä on sulle oma lusikka!" / "Kato, saat heilutella pilttipurkin kantta." / "Ai haluat ite pitää purkin reunasta kiinni? No sehän sopii kunhan vaan aukaset suuta." ja niin edelleen. Minni syö edelleen niin, että kädessä täytyy olla jotain - olipa se sitten lusikka tai pala kurkkua.
Ruokailu sujuu mukavasti, kun neiti saa itse napsia suuhun ruokaa: pastaa, keitettyä kananmunaa, raejuustoa, kurkkua tai pieniä leivänpalasia. On mukava antaa pienen opetella itse. Aamu- tai iltapalalla annan usein myös hedelmiä tai marjoja: päärynää, kiiviä, mustikkaa tai vadelmaa - ja kyllä itseasiassa myös puolukat ja karpalot uppoavat.
Ruokailu sujuu mukavasti, kun neiti saa itse napsia suuhun ruokaa: pastaa, keitettyä kananmunaa, raejuustoa, kurkkua tai pieniä leivänpalasia. On mukava antaa pienen opetella itse. Aamu- tai iltapalalla annan usein myös hedelmiä tai marjoja: päärynää, kiiviä, mustikkaa tai vadelmaa - ja kyllä itseasiassa myös puolukat ja karpalot uppoavat.
Tähän loppuun vielä superhelppo ja nopea marja-hedelmä-jogurtin ohje:
~ 1 dl vettä
~ 2 kuorittua ja pilkottua päärynää
~ 3 dl marjoja (viinimarjoja ja puolukkaa)
~ 4-5 dl turkkilaista tai kreikkalaista jogurttia
Lisää vesi, hedelmät ja marjat tehosekoittimeen, surauta tasaiseksi massaksi. Täytä pilttipurkit 1/2 tai 2/3 soseella ja lisää lopuksi jogurttia. Sekoita tasaiseksi ja säilytä jääkaapissa. Tästä sopiva ja maistuva välipala myös äidille ja isille. ☺
6 kommenttia:
Kovan työn oot jaksanu vääntää, mieletöntä et joku voi olla nuin reipas :)
Herrajjumala.Terveisin emmi.
Tämä oli kyllä huippu hyvä postaus! kiitos kun kerroit omista kokemuksista ja vinkeistä :)
Reipas! Kiitos kivasta ohjeesta!
voitko laittaa muitaki ohjeita? kiitos jo etukäteen jos voit!
Kiitokset kaikille kommenteista ☺ Kyllä sitä yrittää aina parhaansa.
Laitan lisää muita ohjeita ensi viikon aikana!
Lähetä kommentti