Lukijan toiveesta seuraavaksi hieman juttua stressihormoneista.
Jokainen ihminen kestää stressiä omalla tavallaan: se stressimäärä mikä on toiselle ihan liikaa, on toiselle "elämänsuola" ja hän nauttii pienestä jännityksen tunteesta. Stressinsietokyky ja stressiherkkyys ovat usein synnynnäisiä, ja se selittääkin sen, miksi jotkut sietävät stressiä paremmin kuin toiset. Lisäksi joillakin on synnynnäisesti piirteitä, jotka altistaa ihmisen reagoimaan stressitilanteessa myös fysiologisella kiihtymystilalla, joka puolestaan voi laukaista sairauksia (esim. flunssaa) - psyykkisen kuormittavuuden lisäksi keho siis kuormittuu myös fyysisesti.Stressi on luonnon kehittämä tapa yrittää selvitä stressaavista kokemuksista: esimerkiksi jännittävässä tilanteessa ihminen valmistautuu "pakoon" ja hänen kätensä hikoavat, sydän lyö tiheämmin ja hengitys tihenee. Jokaisella on joskus stressiä eikä se haittaa, mutta pitkäaikaisena stressi voi aiheuttaa ongelmia. Jos stressihormoneita on liikaa kehossa liian kauan aikaa, voi se esiintyä väsymyksenä, uupumuksena, unettomuutena, sairasteluna, hermostuneisuutena, lihomisena... Lisäksi keho käyttää mm. B- ja D-vitamiineja stressaantuneena enemmän, jolloin näitä vitamiineja olisi ainakin hyvä syödä paljon stressaavassa elämäntilanteessa. Stressihormoneita on kehossa montaa erilaista. Yleisimmin stressihormoneiksi luetaan kortisoli sekä adrenaliini, mutta myös esimerkiksi dopamiini toimii stressihormonina.
Adrenaliini
~ kehittyy lisämunuaisessa
~ lisää aineenvaihduntaa, nostaa sydämen sykettä, verenpainetta sekä veren sokeripitoisuutta
~ yleisimmät vaikutukset ovat pelko ja jännitys, mutta myös hyvänolon tunne
~ ilmenee hikoiluna, hermostuneisuutena, liian korkeana verensokerina sekä pupillien laajentumisena
Kortisoli
~ kehittyy lisämunuaisessa
~ erittyy n. 15-30 milligrammaa vuorokaudessa
~ henkinen, psyykkinen ja fyysinen rasitus nostaa kortisolin tuotantoa
~ käytetään myös lääkkeenä, mm. tulehduksen lievittämiseen
~ liian suuri määrä kortisolia kehossa voi aiheuttaa levottomuutta ja unettomuutta
~ kortisoli osallistuu moniin tärkeisiin kehon toimintoihin, kuten proteiinien, hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaan ja hyväksikäyttöön sekä tulehdusten ja verensokerin säätelyyn
~ osallistuu myös kehon kykyyn käsitellä psyykkistä ja fyysistä stressiä
~ auttaa ylläpitämään normaalia verenpainetta, immuniteettiä sekä hermo- ja aivotoimintoja
~ kehon kortisolipitoisuuksia voidaan hillitä syömällä magnesiumia
Dopamiini
~ kehittyy hypotalamuksessa
~ vaikuttaa stressihormonina: toimii adrenaliinin esiasteena, piristää ja lisää energiaa nostaen sydämen sykettä ja verenpainetta
~ vaikuttaa rauhoittavasti: dopamiiniratoja stimuloivia amfetamiinijohdannaisia käytetään tarkkaavaisuushäiriöiden (ADHD, ADD) hoidossa
~ aivojen dopamiinipitoisuus on kääntäen verrannollinen ihmisen herkkyydelle voimakkaille kipuärsykkeille (eli jos on oikein herkkä voimakkaille kipuärsykkeille, silloin aivoissa on vähän dopamiinia)
~ aiheuttaa mielihyvän kokemuksia sekä osallistuu osaltaan tunteiden säätelyyn
Miten ite ruukaan lievittää stressiä? Rentoutumalla ja pitämällä n. 10 minuutin mietiskelyhetkiä, joogaamalla, tekemällä kävelylenkkejä, vaihtamalla kukista multia, venyttelemällä, ottamalla päiväunia ja ajattelemalla että kaikki on hyvin. Lisäksi, jos tuntuu että tekemistä on enemmän kuin tarpeeksi ja koko ajan pitää olla menossa, pysähdyn hetkeksi, hengitän syvään ja illalla, kun painan pään tyynyyn, mietin kuinka ihanan rentouttavaa on vain olla. Tämä on erinomainen sääntö: kun sinulla tuntuu olevan niin kiire ettet millään ehdi rauhoittua, silloin on kaikista tärkein hetki rauhoittua. Vastauksia ongelmiin saa myös yksinkertaisella mietiskelytavalla: istu tuolilla yksi tunti. Älä mieti mitään erikoista, istu vain. Älä juo, syö, käy vessassa, lue lehtiä, katso TV:tä, älä tee yhtään mitään. Laita puhelimeen herätys ja sammuta se. Ensimmäiset 25-30 minuuttia on aika tuskaa, mutta sitten alkaa helpottamaan ja sitä tulee ajatelleeksi asioita ihan uudesta vinkkelistä, stressi vähenee ja ajatukset kirkastuu. Suosittelen!
Lähteet: wikipedia, way of life, tieteessä tapahtuu, Kaisa Jaakkola, kuva1, kuva2, kuva3, kuva4
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti